Nalle eli Chic Choix De-La-Croix
Syntynyt 11.9.1997
Isä Quailmoor Indian Warrier
Emä Meadowlark's Miks Chic Choux
Nallen sukuun voit tutustua:
Nalle tuli meille ollessaan 4-kuukautta vanha tarmokas setteri-herra. Tuossa kuvassa hän on juuri kotiutumassa meille luunsa kanssa. Meillehän ei pitänyt Kapan kanssa tulla vielä koiraa, vaan käytiin vaan katsomassa. Nallen kasvattaja Juha Kares (Kennel Chic Choix) antoi meidän kuitenkin mennä luokseen katsomaan 11.9.1997 syntynyttä pientä vilkasta herraa. Hetki tätä asiaa sitten kotona mietittiin ja noin kuukauden päästä visiitistä Herra Chic Choix De-La-Croix sitten muutti meille.
Kun tuota kuvaakin katsoo voi nähdä mihin me tuossa luppakorvaisessa nöpönenässä ihastuimme. Pieni koira oli niin ylpeä itsestään ja iloinen ja energinen ettei kai sellainen tapaus voi muuta kuin vallata koko sydämen. Ilman ongelmia ei tietenkään alkukaan suju moisen terminaattorin kanssa. koiransänkyn sai kokea Nallen vihan ja hajosi. Samoin kävi eteisen lattialle ja listoille. Onneksi hän oli valppaana myös yksin ollessaan ja kun sohva oli hyökätä hänen päälleen hän puolusti itseään. Sohva hävisi taistelun koiranpennulle ja huonekaluliikkeeseen suuntasimme matkamme. Tokihan moinen hetken harmittaa, mutta kun pieni musta kirsu tulee kainaloon tuhisemaan ja antaa pari pusua, niin mitä siinä voi muuta kuin antaa anteeksi. Sellaisia me koiraihmiset kai ollaan.
Muutenkin Nallea viehättää kaikki urheilu. On se sitten juoksemista hangessa tai pellolla, metsäkin on loistava paikka. Siksi kai tuo agility on osoittautunut Nallelle juuri sopivaksi lajiksi. Siitä on enemmän juttua tuolla Nallen agility-sivuilla joten sitä voit kurkata sieltä. Juokseminen on Nallelle varmasti elämän tärkein asia. Emmekä mekään sitä vastusta, sillä tuskin kukaan voi väittää vastaan jos sanotaan, että yksi maailman kauneimmista asioista on auringonpaisteessa juokseva kiiltäväturkkinen punainen irlanninsetteri jonka turkki välkehtii ja se ikäänkuin liukuu pellon yli. Vauhti on melkoinen mutta silti se näyttää niin vaivattomalta. Sitä kun katsoo ei voi olla muuta mieltä kuin että sinne se koira kuuluukin ja sitä sen kuuluu tehdä. Totta kai Nalle kuuluu myös kainaloon hellittäväksi, mutta ilman tuota juoksemisen tuomaa iloa ei se voisi olla yhtä onnellinen ja uskon että sen elämästä puuttuisi jotain hyvin tärkeää.
Nalle on myös pohtiva ja kekseliäs. Hän on oppinut miten avataan ovet (on kahva sitten mihin suuntaan vain käännetty), miten keittiön laatikot saadaan auki, miten keittiön kaapeista saa korppuja, ja miten hanat saa auki. Saattavat kuulostaa varsin hauskoilta tempuilta, mutta en minä ehkä näitä sille olisi halunnut opettaa. Kun koira osaa avata ovet on sitä vaikeaa pitää niiden takana ja kun koira syöttää itseään korpuilla on vaikeaa tietää paljonko se on oikein syönyt. Joskus saa olla myös sydän kurkussa että onko herra tutkinut veitsilaatikkoa tai avannut hanan yksin ollessaan ja uiskentelee keittiössä. Onneksi mitään ei ole koskaan tapahtanut vaikka joskus mikroaaltouuniin onkin kurkattu. Kai tämä on yksi osoitus myös Nallen itsenäisyydestä ja myös itsepäisyydestä. Kun hän kerran päätti että kaappiin mennään niin sitten pitää vain keksiä että miten. Jos olisin näitä sille yrittänyt opettaa olisi kulunut paljon nameja enkä silti tiedä olisiko se oppinut. Sellaiset asiat jotka se on itse saanut keksiä se on oppinut parhaiten ja ne se osaa vuorenvarmasti.
Nalle on siis tärkeä ja tietää sen itsekin. Meidän elämästämme ja kotoamme puuttuisi paljon jos tuota joskus ylienergistäkin herraa ei täällä olisi touhuamassa. Toivottavasti voimme antaa hänelle yhtä paljon kuin hän antaa meille. Eläinlääkäri sanoi kerran että Nallella on iso ja vahva sydän. Olimme huomanneet jo aiemmin että niin on ainakin luonteen puolella. Siihen sydämeen mahtuu paljon rakkautta tärkeitä ihmisiä kohtaan ja paljon elämäniloa. Niin paljon molempia että hänellä on rajattomasti niitä myös jaettavana. Tämä koira todella rakastaa kaikkia ja elämää yleensäkin. Olemme siis todella kiitollisia että saamme jakaa sitä Nallen kanssa.